Kahvi, uskonto ja isänmaa

Mulla tuli loppuvuodesta refluksivaivoja. Eli sellasta kovempaa närästystä. Kävin lääkärissä ja sain siihen lääkityksen ja ohjeet millä asiaan voi vaikuttaa. Se mitä syö ja juo näyttelee suurtaa osaa tuossa pelleilyssä.

Oli ollut jo sitten pitemmän aikaa hyvä meininki, niin jouluaattona join aamukahvit tyhjään mahaan. Oireet palasi suhteellisen nopeasti. Lopetin siihen sitten kahvin juonnin kokonaan, juon nyt teetä aika paljon ja se on ihan hyvä korvike.

Nyt sitten kun olen asiasta jutellut tyypeille, niin vaivahan on aika yleinen. Monet ovat joutuneet turvautumaan lääkkeisiin, että oireet pysyy kurissa. Lähes kaikki kuitenkin juo vielä kahvia. En ole jaksanut tivata, että eikö kannattaisi lopettaa kahvin lipitys, että voisi ehkä lääkkeet jättää pois, joita ei yleensäkään ole tarkoitettu syötäväksi säännöllisesti.

Me ollaan eniten kahvia juova kansakunta. Se joka ei juo kahvia, on vähän oudokki. Isä on joka kerta keittämässä mulle kahvit, vaikka aina olen siitä nyt kieltäytynyt. Heitti kerran kommentin, "pitäähän sitä kahvia nyt juoda".

Sanotaan, että kahvi aiheuttaa riippuvuutta, mutta luulen että tässä on kyseessä enemmän kulttuurillinen tapa, josta on tosi vaikea päästää irti. "Että monesta asiasta olen valmis luopumaan vanhenemisen myötä, mutta kahvista en!" Mun mummo heräs kerran vakavan kohtauksen jälkeen sairaalassa ja sano ensimmäisenä että "kahvia". Tuttavapariskunnan synnyttänyt nainen sano, että kun oli synnyttänyt, niin heti rupesi tekemään mieli kahvia.

On mulla ikävä viikonlopun aamukahvia. Tabloid hesari ja aamukahvi, heippa.